Se on siinä!

*yhteistyössä Fittari

Onpas jännää. Oon jotenkin totaalisesti onnistunut unohtamaan lähes kaiken, mitä crossfitin peruskurssilla on tehty. Ne painonnosto- ja voimanostoliikkeet on jääneet mieleen, mutta mulla ei oo kyllä mitään muistikuvaa siitä, että mitä metconeissa on milläkin kerralla tehty. Muistan vaan jotain yksittäisiä välähdyksiä – yksittäisiä liikkeitä ja tunteita, jotka tilanteeseen on liittyneet. Pitää varmaan palata niihin omiin teksteihin jossain vaiheessa ja lukea, mitä oon oikeesti ajatellut. Nyt tuntuu, että se yleisfiilis tästä kaikesta on vaan jotenkin yltiöpositiivinen. Että kaikki on ollut ihanaa ja crossfit on ihanaa ja elämä on ihanaa ja.. ja sitten kuitenkin treeniä tehdessä tulee se karu palautus maanpinnalle, että ”ai, tää olikin näin rankkaa”. Aika kultaa muistot, vai miten se meni. Tässä tapauksessa taitaa riittää ihan parikin päivää, että unohtaa jo kaiken. Janoaa vaan lisää. Kun se crossfit nyt vaan on niin ihanaa. Vaan onko ihan oikeesti? Pitää varmaan taas lähteä selvittämään. Se ois seitsemäs kerta tänään.

Seitsemäs treeni, 8.10.2014 klo 18.30 (1h)

Huh, meinas taas tulla kiire. Miten se ajoissa lähteminen voi olla niin vaikeeta? No, nyt on ainakin ihan hyvät alkulämmöt alla, kun sotki pyörällä täysillä sen reilut pari kilsaa. Mitähän tänään tehdään? Tempaus ja työntö on ainakin tekemättä vielä, mut toisaalta ollaan tehty kyllä sitä vauhtipunnerrusta.. voi, oispa jotain tosi rankkaa tänään. Tai edes sillä viimisellä kerralla. Sellanen kunnon Luulot pois -treeni. Jotain muscle uppeja ja chest to bareja. No joo, ehkä ei. Hahah. Alan muuten vihdoin oppia näitä termejä. En kyllä ala viljelemään näitä blogissa. Hyi. Eihän kukaan sitten ymmärrä mitään. Joo, suomea vaan. Selitän vaikka vähän tarkemmin, jos en keksi sopivaa nimeä. Oho, taululla lukeekin jo, että mitä tänään tehdään.

WOD

Overhead squat (OHS)
SNATCH

What?! Eikö muuta? Ihanko oikeesti? JES! WOHOOOOOO! Ei rääkkiä, vähänkö ihanaa! Mä niiiiiiin tykkään tästä! …eiku hetkinen. Justhan mä toivoin jotain tosi rankkaa ja nyt ei tehdä sitte metconia ollenkaan. Blaah. Eiku. No onhan tää nyt aika kivaa! Ehkä tällanen vähän kevyempi setti tekee hyvää välillä. Mites monta treenituntia mulla olikaan jo tälle viikolle? Kahdeksan? On se metconin puuttuminen sitten ihan hyvä juttu. Tätä menoa vedän itteni muuten ylikuntoon. Pitää varmaan hidastaa vähän tahtia loppuviikkoa kohti. Mitähän jättäisin pois? Haluisin kyllä käydä pelaamassa sitä lentopalloa. Ja vielä ois se yks CF-tunti jäljellä ja telinevoimistelemaankin ois kiva päästä lauantaina. En oo juoksemassakaan käyny aikoihin. Äh. En kyllä osaa nyt päättää. Ja hittoakos ees mietin tätä nyt? Treeni alkaa!

Oho, alkuverkka on taas vähän erilainen. Kyllä tätä voi näköjään varioida aika loputtomasti, kun ottaa vähän välineitä mukaan. Tän kepin kanssa on aika kiva tehdä näitä pyörittelyjä ja kyykkyjä. Anteeks mitä piti tehdä? Valakyykkyä? Eih! Tää on siellä mun listassani. Sen sarakkeen alla, jossa on ne liikkeet, joihin en pysty. Koska oon rautakanki. Koska oon umpisurkee. Taisin kyllä tuulettaa ihan liian aikasin. Nyt kun miettii, niin tosiaan tossa tempauksessa pitäis kans päästä kyykkyyn asti, tanko pään päällä. Kiva niiailla koko tunti. En mä tuu ikinä mihinkään kyykkyyn asti pääsemään. Huoh. No, kai se on pakko kokeilla.

Whaaaaaaat?! Mä pystyn tähän! Mä pääsen ihan alas asti! Ja tää tuntuu helpolta! Miten tää voi tuntua näin helpolta?! Miks mistään ei krinnaa?! En kestä, kun tuli niin hyvä fiilis! Voittajafiilis! Musta on sittenkin johonkin. Ai että, saan ruksata yhden liikkeen yli sieltä listastani. En ois uskonu. Voi hitsinvitsi. Äääääääää! Tekis mieli käydä vetämässä joku kunniakierros tässä välissä! En pysty nyt yhtään keskittymään, kun on niin huikeen hyvä olo!

Tää tempauksen tekniikka vaatii kyllä ihan hirveesti keskittymistä – jota mulla ei kyllä nyt tosiaan ole. On vieläkin niin hyvä fiilis tosta kyykystä. Ja hei, tän tempauksen pitäis siis onnistua kans, kunhan päästään siihen allemenoon asti. Jes! Tää on kyllä kepin kanssakin ihan hiton vaikeeta. Alotan vedon ihan liian aikasin. Samalla tavalla kuin siinä rinnallevedossa. Pitäis malttaa odottaa, että se keppi nousee tarpeeks ylös ja vasta sitten vetää ne hartiat korviin. Keppi kiertää nyt ihan liikaa tuolta edestä. Ja tuleekohan se mulla edes kyynärpäät edellä? Onpa kyllä vaikeeta. Aivot on ihan solmussa, kun joutuu keskittymään niin moneen asiaan. Tää allemeno sentään tuntuu ihan helpolta. Etenkin, kun pääsee kunnolla kyykkyyn. Jes! Miltähän tää tuntuis tangon kanssa? Voisin ottaa eka ton pikkutangon ja sitten kokeilla muutaman kerran vähän isommalla..

Kyllä tää on tangon kanssa ihan yhtä vaikeeta. Paitsi että nyt tän liikeradan tajuaa paremmin, kun on vähän painoa. Mut on tää silti vaikeeta. Ihan liian vaikeeta. Äh. En tajua. Miks toi tanko kiertää edelleen tuolta edestä, vaikka yritän keskittyä siihen, että se tulis suoraan ylös? Pakko hinkata tolla pienemmällä tangolla välillä. Äh, haen kyllä sen kepin tähän ja teen sillä. Uskaltaiskohan taas kokeilla tangolla välissä? Eihän tässä oo aikaakaan enää montaa minuuttia.

Joko se koko tunti meni? Tässäkö tää nyt oli? Oisin kyllä sittenkin halunnu sen rääkin tähän loppuun. Ihan kuin ois koko homma jääny jotenkin puolitiehen. Keskeneräiseksi. Olihan tääkin rankkaa omalla tavallaan, joo. Mutta nyt ei oo sellanen kaikkensa antanut fiilis. Endorfiinit ei jyllää samalla tavalla, kun ei oo puristanut itestään kaikkea irti. Oon vähän pettynyt. Ei tää crossfit oo kyllä mitään ilman niitä metconeita. Äh, hittoakos taas valitan. Justhan alussa tuuletin sitä, että tällä kertaa on kevyempi treeni. Se valakyykky onnistu niin hyvin, että ajattele sitä, äläkä valita. Nih. Nyt kotiin!

ps. Pahoitteluni. Tästä kerrasta ei valitettavasti ole yhtään kuvaa, koska mun hovikuvaajani ei päässyt paikalle. Enkä muistanut räpsiä edes selfieitä. Hah. Varsinainen bloggaaja :’D Saitte siis ihastella syksyisiä maisemia kotimatkalta. Nekin on tosin jo viime lauantailta. Sori 😀

***

Kahdeksas (ja viimeinen!) treeni, 11.10.2014, klo 12.10 (1h)

En haluis, että tää kurssi loppuu. Vaikka en tunne yhtään ryhmäläistä ees nimeltä, niin silti siinä ryhmässä on ollut jotenkin turvallinen olla. On ollut kiva tehdä yhdessä. En mä ehkä uskalla mennä yksin mihinkään. Ihan vieraiden ihmisten kanssa. Ja entä jos ne treenitkin poikkeaa ihan kauheesti siitä, mitä ollaan nyt kurssin aikana tehty? Hah. Oon vähän huvittava. Taisin miettiä ihan samoja juttuja sillon, kun olin menossa ekalle tunnille. Että mitenkä pärjään siellä vieraiden ihmisten kanssa ja miten selviän treeneistä, jotka on ihan erilaisia, kuin mihin oon tottunut. Ihan hyvinhän tää on menny. Ja tää on ollut kivaa. Ei se oo kun mennä ja tehdä vaan. Ihan turha miettiä ja analysoida ihan kaikkea. Ja sitä paitsi. Toi käynnissä oleva treeni näyttää ihan älyttömän kivalta! Mä haluun kans päästä tekemään tollasta! Olipa kiva tulla kerrankin ajoissa, että pääsee vähän kurkkimaan. Kyllä, mä haluun kans tonne! Mä haluun kanssa tehdä tollasta treeniä! Meen kyllä ens viikolla heti! Käyn ainakin kolme kertaa! ♥

”En osta uusia treenitrikoita ainakaan vuoteen.” As if. Sorruin jo vajaat pari kuukautta lupaukseni jälkeen. Mutta nää on niiiiiin hyvät! Tritanium Shapeshifter ❤

Ai niin, tosiaan. Pitäähän tää viiminen kerta ensin suorittaa, ennen kuin voi osallistua yhtään mihinkään. Mitähän tänään tehdään? Tänään haluun kyllä tehä metconin. Viimeks oli vähän liian helppoa. Se työntö on vieläkin tekemättä. Tehdäänköhän me tänään sitä?

WOD

Clean & Jerk

Metcon – AMRAP 12 min
Clean & Jerk 2 + 2
Ring dip 8
KB swing 16

No, onhan se työntö siellä! Mä tiesin! Ja rengasdipit. Huh. Niitä on varmaan tarkotus tehä kumpparin kanssa. Enhän mä muuten saa tehtyä yhtään! Ja taas tuolla on kahvakuulaheilautusta. Oon jo vähän kyllästynyt siihen, kun sitä on ollut niin usein. Tai ehkä musta vaan tuntuu. On sitä nyt ainakin kaks kertaa ollut ennen tätä. Onko se usein? Ei se kyllä taida olla. En mä silti kyllä tykkää siitä. Se on niin tylsää. Toi metcon ei kyllä näytä kovin rankalta. Vähän toivoin, että tänään ois ollu sellanen kunnon rääkki. No jaa, kestää toi kyllä 12 minuuttia. Jos vaan vetää täysillä, niin kyllä se varmasti tuntuu.. ehkä.

Taas näitä pyörittelyjä. Näitä on taidettu tehdä ihan joka kerta. Vai muistankohan väärin? Nää on kyllä hyviä, vaikkei näissä nyt varsinaisesti lämmin vielä tulekaan. Pitäis varmaan ottaa tavaksi, että tekis nää aina, kun treeniä aloittelee. Ne kahvakuulaliikkeetkin on ollu tosi hyviä. Niitä voisin kans tehdä jatkossa. Tehdäänköhän me tänään taas niitä? Ai ei? Tää kuntopallon heittelykin on kyllä aika tehokasta. Vaikka tää tehdään nyt pareittain, niin kyllähän tätä vois yksinäänkin kokeilla seinää vasten. Hitsi, tältä kurssilta on saanu kyllä hyviä ideoita alkuverkkaan. Ei nää mitään uusia juttuja oikeesti ole, mutta en oo vaan muistanut tehdä. Ehkä unohdan sen crossarin jatkossa ja teen vähän monipuolisempia juttuja. Sellasia kuin täällä kurssilla.

Hei, sehän taipuu!

Joko voitais alottaa? Saisko hakea jo tangon? Tänään en kyllä nössöile tossa metconissa ja tee pelkällä tangolla, kun on noin vähän toistoja. Ja sitä paitsi, tää on paljon kevyempää kuin se vauhtipunnerrus. Kyllä tähän saa jo laittaa vähän enemmän painoa. Tää tuntuu kyllä helpolta. Rinnalleveto on varmaan taas ihan kauheeta katsottavaa, mut tää tuntuu paremmalta kuin viime kerralla. Ei tää tanko ehkä enää kierrä niin kaukaa edestä. Tätä työntöä en kyllä osaa ottaa alas, ellen saksaa. Tää saksiin hyppääminen tuntuu paljon luonnollisemmalta ja helpommalta, kuin haara-asentoon tiputtautuminen. Jännää. Luulin, että mun oikee jalka ois vahvempi. Mutta kyllä tää tuntuu paremmalta niin, että on vasen jalka edessä. Pakko kyllä vaihtaa välillä ja opetella toisinpäinkin. Vähän meinaa painot jäädä eteen. Pitäs vaan uskaltaa vähän enemmän. Noin. Nyt sujuu. Kylläpä muuten tuntuu nää uudet housut hyvältä jalassa. En oo joutunu kertaakaan kiskomaan näitä ylöspäin. Tää treenaaminenkin on paljon kivampaa, kun ei tarvii keskittyä mihinkään epäoleellisiin asioihin.

Tää aika menee kyllä ihan kauheen nopeesti tänään. Nyt pitäis jo viritellä renkaat sopivalle korkeudelle, ettiä sopivat kuminauhat ja kahvakuulat ja muut, että päästään tekemään se metcon. Jätän kyllä noi samat painot tankoon, enkä rupee vähentämään. Kyllä mä noilla jaksan. Pitäisköhän jopa vähän lisätä? Äh, en kyllä uskalla. Jos tää onkin rankempaa, kuin oon ajatellu.. Äh, pitäisköhän sittenkin laittaa toi pitkähihainen takas päälle? Nää renkaiden narut hankaa tosi ikävästi käsivarsia näissä dipeissä. Sen paidan kanssa tulee kyllä liian kuuma. Äh, laitan silti. On tää kyllä liian kuuma. Pakko ottaa pois. Miten mun juomapullokin on vielä noin täynnä? En oo tajunnu hörpätä vettä kuin kerran. No, juon sitten lopuks. Nyt tehdään!

Rinnalleveto, rinnalleveto, työntö.. oho, otin painot vahingossa alas asti. Eikös tässä pitäny tehdä kaks työntöä putkeen? No, uusiks vaan rinnalle ja siitä ylös. Tuli yks ekstra, mutta ihan sama. Nää dipit on kyllä ihan älyttömän hankalia. Tää kuminauha vetää renkaat tosi lähelle kroppaa, eikä mun kädet mahdu enää kunnolla koukistumaan. Ja nyt noi narut vasta raapiikin. Ai hitto. Ei auta, en kyllä laita sitä paitaa päälle. Missäs se kahvakuula oli? Sillä sitte seuraavaks. 16 toistoako se oli? Niinhän se tais olla. Yks, kaks, kol.. en kyllä osaa vieläkään tehdä tätä oikein. Kiskon pelkällä selällä ja käsillä, vaikka vois jaloillakin auttaa. Viistoista, kuustoista.. done! Ja alusta!

Äh, tää tuntuu kyllä nyt jotenkin liian kevyeltä. Hengästyttää, mut ei liikaa. Ois varmaan pitänyt sittenkin laittaa lisää painoa tähän tankoon. Mutta kaikki muut tytöt näyttää tekevän pelkällä tangolla. Hitsi. Pitäiskö vaan tehdä nopeemmin? Mut sitten en ehdi keskittyä tekniikkaan ja voi käydä huonosti. Onpa hankalaa. Ja miten mä taas unohdin, että niitä työntöjä tulee kaks putkeen? Ehdin taas laskee tän tangon alas asti. No, ei auta. Taas tuli yks ylimääräinen toisto. Nää dipit koskee kyllä joka kierroksella enemmän ja enemmän. Ens kerralla otan kyllä varuilta jonkun oikein ohuen pitkähihasen mukaan, niin pystyn sen kanssa tekemään. Ei tästä tuu mitään. Tää kahvakuulaheilautus on niiiiiiin tylsäääääääh!

Mitenkähän mones kierros mulla on menossa? En oo kyllä yhtään muistanu laskee. Aikakin menee ihan kauheen nopeesti. Tuntuu, etten oo kerinny tehä yhtään mitään. Pari minuuttia enää jäljellä ja en oo lähelläkään sitä normaalia olotilaa, mikä näissä metconeissa tulee. Mulla on ihan liian hyvä olo. Tää on jotenkin liian kevyttä. Lisää vauhtia vaan noihin heilautuksiin ja kuminauha dipeissä mahdollisimman löysälle. Kyllä tää tästä. Kyllä tää vielä alkaa tuntua oikein kunnolla. Ihan varmasti. No ei tää kyllä, hitto soikoon, tunnu tarpeeks! En ois ikinä uskonu tätä, mutta nyt kyllä kaipaan niitä burpeita. Tai wall balleja. Parit sellaset tänne väliin, niin johan ois eri ääni kellossa. Tää rinnalleveto + työntö -yhdistelmä on paha, kun tähän on pakko keskittyä. Ja se tarkottaa sitä, että sykkeet ehtii laskea. Ja kun sykkeet laskee, niin tää ei oo tarpeeks rankkaa. Miten musta on tullu tällanen masokisti? Enhän mä nytkään ole sillä omalla mukavuusalueellani, mut silti valitan, että tän pitäis olla rankempaa. Siinäkö se nyt oli? Höh. Ai minuutin lankku vielä loppuun? Jes! Vihaan sitä. Mut nyt se on just hyvä juttu. Ai mikä masokisti?

Siinä se nyt oli, neljän viikon kurssi. Kahdeksan treeniä, kahdeksan tuntia. Etukyykkyä, takakyykkyä, maastavetoa, rinnallevetoa, tempausta, vauhtipunnerrusta, työntöä ja thrustereita metconeilla terästettynä. Itsensä haastamista, oman huonoutensa kestämistä ja välillä niitä onnistumisiakin. Rankkoja treenejä, muttei kuitenkaan elämäni rankimpia. Mutta mistä sitä tietää. Ehkä tulevilla tunneilla tulee vastaan jotain, mikä saa mut muuttamaan omaa Rankimmat treenit top5 -listaani. Mä oon nimittäin niiiiiin menossa CF-tunneille jatkossa. Vaikka välillä tuntee itsensä ihan tolkuttoman huonoksi – kun ei osaa, ei jaksa, ei pysty – niin tää harrastus on silti koukuttavinta, mitä oon ikinä kokeillut! Tunnen itseni ihan hiton typeräksi, kun alotin vasta näin myöhään. Oisin voinu tehdä näitä juttuja jo pari vuotta, jos oisin antanut itelleni periksi heti, enkä kuunnellut sitä sisäistä vastarannankiiskeäni. Jos ja jos. Onneks sitä sentään joskus tulee järkiinsä ja tekee sitä, mitä on aina halunnut tehdä. Ja oon kiitollinen siitä, että Fittari tarjosi mahdollisuuden tähän kurssiin. Kiitos

Mä en voi sanoa muuta, kuin että menkää – osallistukaa kursseille, jos teitä vähänkään kiinnostaa! Se on ehdottomasti sen arvoista. Peruskurssien hinnat on aika tyyriitä varsinkin pääkaupunkiseudulla, mutta kyllä ne on sen hintansa väärtejä. Ainakin näillä meidän kursseilla tekniikat käytiin tosi perusteellisesti läpi. Ja valehtelematta voin sanoa, ettei kukaan oo koskaan opettanut mitään nostotekniikoita niin hyvin, kuin mitä Samu tuolla Fittarilla opetti. Etenkin joensuulaisille suosittelen siis Fittarin CrossFit-peruskurssia erittäin lämpimästi ♥

Se oli siinä. Tuntuu, että on lopettanut jotain ja aloittaa taas jotain uutta. Ens viikolla tää peruskurssin selvittänyt crossfittaaja jatkaa uusien haasteiden parissa ja lähtee niille ihan normaaleille CF-tunneille. Niin jännää! Onko teillä toiveita, miten jatkossa raportoin CF-treeneistä? Villi veikkaukseni on, että nämä hyppäykset pääni sisään ei ihan joka kerran jälkeen jaksa kiinnostaa 😉

Advertisements

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s